Verkostoitumisilta „Helmikuun parhaat huurteiset“

Suositun verkostoitumisiltamme tavoitteena on tarjota jäsenillemme ja vieraillemme mahdollisuus tutustua paremmin toisiinsa sekä saada tietoa verkostoomme kuuluvista paikallisista ja kansainvälisistä yrityksistä.

Vuoden 2020 ensimmäinen verkostoitumisilta järjestettiin itävaltalaisen panimotaidon merkeissä. Tällä kertaa meillä oli mahdollisuus vierailla upouudessa panimoravintola Stöckl im Parkissa, joka on tunnetun wieniläisen Salmbräun sisartoimipiste. Vieraat vastaanotti Salmbräun ja Stöckl im Parkin prokuristi Anne Nikulainen-Welledits.

Illan avasivat suurlähettiläs Pirkko Hämäläisen tervetulosanat. Sen jälkeen 35 vieraan ryhmämme sai paitsi maistella panimon parhaita oluita maukkaan alkupalavalikoiman kera, myös päästä ainutlaatuiselle tutustumiskierrokselle panimon tiloihin toimitusjohtaja Albert Welleditsin johdolla. Panimon laitteisto on paitsi alansa modernein ja ekologisin, lisäksi myös hyvin vaikuttava kokonaisuus. Toimitusjohtaja Welledits kertoi alasta charmikkaalla ja nokkelalla tavalla, ja hänen korkea tietotaitonsa oluen valmistuksesta teki suuren vaikutuksen osallistujoihin.

Ilta oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja jatkui vielä kierroksen jälkeen muutaman märzenin, pilsin, lagerin ja zwicklin parissa.

By |2020-02-28T12:08:26+00:0028.02.2020|0 Comments

Haastattelu: KONE Österreichin toimitusjohtaja Christian Wukovits

Kuinka tärkeä KONE on Itävallassa ja globaalisti?

KONE voi olla ylpeä yli satavuotisesta yrityshistoriastaan. KONEen historia Itävallassa juontaa juurensa Sowitsch-osakeyhtiön perustamiseen 1914. Sowitschista tuli yksi innovatiivisimmista hissirakentamisen yrityksistä, ja yhtiöllä oli toimintaa Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Sowitsch siirtyi KONE konsernin alaisuuteen vuonna 1970 ja oli sen ensimmäinen yritysosto Pohjois-Euroopan ulkopuolella. Lukuisat innovaatiot saivat KONEen toiminnan kasvamaan merkittävästi myös Itävallassa. Erityisesti ensimmäisen konehuoneettoman hissin kehitys oli merkittävä askel Itävallan liiketoiminnalle, sillä sen ansiosta KONE nousi maassa 90-luvun lopulla ensimmäistä kertaa uusien laitteiden osalta markkinajohtajaksi. Myös konsernin tuotevalikoiman laajuus on ainutlaatuinen. KONE on asiakkailleen “one stop shop” kaikkeen, mikä liittyy paitsi ihmisten liikkumiseen itse rakennuksissa, myös niiden sisäänpääsyyn tai -ajoon — tätä on „People Flow® Intelligence“. Tällä hetkellä KONE on yhtenä Itävallan neljästä suurimmasta markkinapelurista hissien ja liukuportaiden alalla erittäin kiinnostavassa tilanteessa siirtyessään tuotteiden valmistajasta palvelujen tuottajaksi. Digitalisaatio on jo vallannut kiinteistö- ja rakennusteollisuuden, ja KONE on keskellä erittäin jännittävää muutosprosessia.

Millaiselta alan trendit näyttävät tulevina vuosina? Millainen merkitys näillä on KONEelle?

Sanonta „Stillstand ist Rückschritt“ pätee myös meidän alallamme, mikä tarkoittaa että tutkimme ja kehitämme jatkuvasti innovatiivisia teknologioita. KONEen menestystarina tutkimuksessa ja kehityksessä pohjautuu myös omistamaamme yli 3000 patenttiin. KONE arvioitiin Forbes Magazinen toimesta vuonna 2018 jo kahdeksannen kerran peräkkäin yhdeksi maailman innovatiivisimmista yrityksistä. Kehitämme, tuotamme, myymme ja huollamme ratkaisuja sekä nykyajan että tulevaisuuden haasteisiin. Näihin haasteisiin kuuluvat muun muassa kaupungistuminen, digitalisaatio ja ikääntyvät yhteiskunnat. Tavoitteemme on tehdä kaupungit ja kaupunkitilat toimivammiksi.

Digitalisaatio on jo todellisuutta kiinteistöalalla, ja olemme muutoksen keskellä. Keinoäly ja älykkäät rakennukset ovat esimerkkejä konsepteista, joiden merkitys hissialalla tulee yhä kasvamaan. Kyse on osittain olemassa olevien järjestelmien yhteen saattamisesta ja lisäarvon tuottamisesta asiakkaille ja käyttäjille, ja samalla parannetaan laitteiden käyttömukavuutta, turvallisuutta ja saavutettavuutta. Toisaalta uudet teknologiat mahdollistavat sellaisten työkalujen ja konseptien kehittämisen, joita ei ennen tätä ole voitu toteuttaa. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa älykkäät kulunvalvontajärjestelmät, älypuhelinten hyödyntäminen, sekä digitaalinen ilmoitustaulu.

Avainsana digitalisaatio: Kuinka verkostoituneita olemme tulevaisuudessa?

Digitalisaatio ja verkostoituneet teknologiat vaikuttavat jo nyt elämäämme valtavasti. Yksi esimerkki tästä on mahdollisuus täydentää jääkaapin sisältöä äänikomentojen avulla Amazonin Alexa-virtuaaliavustajan kautta. Kun lähetti on ovella, voimme halutessamme saada tiedon asiasta älypuhelimeemme ja avata oven rakennuksen aulaan puhelinsovelluksen kautta. Palvelurobotti ottaa ostokset vastaan ja matkustaa itsenäisesti asuntoomme viidennessä kerroksessa. Kun saavumme kotiin, muuttuu hissin seinä digitaaliseksi tietoruuduksi, josta näemme uusimmat viestit. Älyrakennusten tulevaisuus on täällä, ja KONEen uusi hissisukupolvi DX nostaa sen täysin uudelle tasolle. DX on Itävallan markkinoilla 3. helmikuuta lähtien.

Onko KONEella muita innovatiivisia ratkaisuja tai teemoja kehityksen alla — mitä voimme odottaa lähitulevaisuudessa?

Tulevaisuus on täällä! KONE on kehittymässä pilvipohjaisten rakennuspalveluiden tarjoajaksi. Yhtiö on lanseerannut uuden hissityypin DX Itävallassa 3. helmikuuta 2020. DX-hissisarja on liitetty KONEen digitaaliseen alustaan ja sen hissit sisältävät lukuisia älypalveluja laajoille markkinoille ja suurien käyttäjämäärien saataville.

Integroidun liitettävyyden ansiosta hissit voidaan kytkeä kasvavaan määrään sovelluksia turvallisen avoimen käyttöliittymän kautta. Nämä voivat olla KONEen palveluita, kuten ennakoiva ylläpito, mutta myös kolmansien osapuolten sovelluksia. Amazonin virtuaaliavustaja Alexa on jo mukana, kuten myös Spotify-yhteistyökumppani Soundtrack Your Brand, joka on “on-demand” musiikin tarjoaja. Robottien kehittäjä Robotise lähettää haluttaessa tietokoneohjattavan palvelurobotin asunnon tai hotellihuoneen ovelle. Blindsquare-navigointisovellus varmistaa, että näkövammaiset pääsevät hissiin ja haluamaasi sijaintiin rakennuksessa turvallisesti.

Jopa hissien täydellinen integrointi rakennuksen ohjausjärjestelmään on mahdollista – lämmitys- ja valaistusjärjestelmä voidaan siten räätälöidä rakennuksen tarpeisiin. Muita älykkäitä toimintoja käyttäjille ja operaattoreille on jo kehitteillä, ja niitä laajennetaan jatkuvasti asiakkaiden vaatimusten mukaan. DX-luokan avulla luomme käytännössä rajoittamattomat mahdollisuudet käyttää rakennuksia sekä kokonaisia kaupunginosia taloudellisemmin ja kestävämmin.

KONE-yhtiöstä

KONE-yhtiön tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Se on yksi maailman johtavista yrityksistä alallaan. KONE valmistaa hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja laitteiden kunnossapitoon ja peruskorjaukseen rakennusten koko elinkaaren ajan.

He tekevät ihmisten liikkumisesta (People Flow®) entistäkin korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Vuonna 2019 KONE-konsernin liikevaihto oli 10 miljardia euroa, ja yhtiö työllisti noin 60 000 henkilöä. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

© KONE Corporation

© KONE Corporation

© KONE Corporation

Henkilökuva: Christian Wukovits

Christian Wukovits (s. 1967) on toiminut KONE AG:n toimitusjohtajana vuodesta 2019 lähtien. Yhtiön entisenä talousjohtajana hän vastaa nyt koko konsernin Itävallan toiminnasta. Wukovits aloitti uransa Itävallassa vakuutusalalla, jonka jälkeen hän toimi johtotehtävissä telekommunikaatioalalla ja työskenteli muun muassa kolme vuotta Yhdysvalloissa.

By |2020-02-17T12:10:18+00:0014.02.2020|0 Comments

Haastattelussa kunniakonsuli Dr. Cattina Leitner (saksaksi)

1.) Sie sind profilierte Juristin, entstammen einer bekannten Kärntner Unternehmerfamilie und sind mit einem der erfolgreichsten Manager des Landes verheiratet. Wie kommt es, dass Sie Honorarkonsulin Finnlands wurden?

Diese Frage können die Personen beantworten, die mich vorgeschlagen haben. Bestimmt war meine Begeisterung für Finnland und seine Menschen nicht zu übersehen. Ich bin durch die berufliche Tätigkeit meines Mannes zu Finnland gekommen. Vermutlich war es die Summe vieler Eindrücke, die dazu bewegt hat, mich vorzuschlagen.

Es ist mir ein ehrliches Anliegen, die Tradition der Freundschaft zwischen den beiden Staaten, die vieles gemeinsam haben, zu bewahren und zu pflegen.

2.) Welchen persönlichen Bezug haben Sie zu Finnland? Waren Sie schon öfters dort? Was war Ihr beeindruckendstes Erlebnis?

Ich war natürlich schon oft in Finnland, beispielsweise als Besucherin internationaler Konferenzen, für die österreichischen Universitäten oder um Freunde zu treffen. Ich schätzte die Verlässlichkeit und unkomplizierte Offenheit der Finnen, die von Small-Talk wenig halten und trotzdem nicht verstummen. Die Finnen haben ein stark ausgeprägtes Nationalgefühl, das nachvollziehbar in ihrer Geschichte wurzelt. Sie sind stolz auf ihre Unabhängigkeit, die sportlichen Erfolge und auch ihre spitzentechnologischen Leistungen. Finnland hat in den Bereichen Bildung, Wissenschaft und Wirtschaft neue Wege eingeschlagen, die für Österreich über weite Strecken beispielgebend sind.

2017 habe ich das weltführende Start-Up-Festival „Slush“ in Helsinki besucht. Ich bin zutiefst beeindruckt über die Art der Präsentation technologischen Fortschritts und des Engagements involvierter Persönlichkeiten. Slush ist der Inbegriff, wie eine radikale, aber zugleich positive Kultur von „pushing things forward“ betrieben werden kann. Das ist das moderne Finnland! Pöyry Management Consulting Austria hat dankenswerter Weise ideenstiftend und organisatorisch den Besuch ermöglicht, den ich gerne unterstützt habe.

Als Nebenereignis ist mir der Sprung ins Eismeer unvergesslich, den ich gemeinsam mit anderen wagte. Man fühlt sich danach unverletzlich wie der sagenhafte Siegfried, nur mit Strickhaube statt Lindenblatt.

3.) Ihr Honorarkonsulat firmiert in Graz. Welche Aufgaben werden dort wahrgenommen? Und welche besonderen Schwerpunkte möchten Sie setzen? Gibt es darüber hinaus Aktivitäten Ihrerseits?

Das Honorarkonsulat befindet sich im Zentrum von Graz. Bei den dort erledigten Aufgaben handelt es sich hauptsächlich um die Ausstellung von Lebensbescheinigungen (etwa für den Bezug einer Rentenleistung aus Finnland), Unterschriftenbeglaubigungen (für Bankunterlagen) oder die Beglaubigung von Abschriften. Daneben bieten wir im Honorarkonsulat natürlich diverse Hilfestellungen und Beratung für Finnen und Finninnen an und sind das Bindeglied zur Botschaft in Wien. Als Honorarkonsulin bin ich auch eine Repräsentantin Finnlands auf diversen Veranstaltungen.

Schwerpunktmäßig konzentriere ich mich darauf, die Menschen von Finnland und Österreich in jeder Hinsicht weiter zu vernetzen. Dies betrifft die Bereiche Wirtschaft und Tourismus, Bildung, Sport sowie Kultur.

Der gesellschaftliche Höhepunkt der Aktivitäten des Honorarkonsulats ist zweifellos der jährliche Empfang anlässlich des Finnischen Unabhängigkeitstages am 6. Dezember. Zum 100-jährigen Jubiläum im letzten Jahr gab es einen herausragenden Festakt im großen Sitzungssaal des Landtags der Steiermark. Ich habe mich gefreut, dass circa 150 Menschen unserer Einladung gefolgt sind.

4.) Wie sehen Sie die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen beider Länder? Wo sehen Sie etwaiges Ausbaupotential?

Es gibt seit beinahe 100 Jahren diplomatische Beziehungen zwischen Finnland und Österreich und seit 1961 Botschaften im jeweils anderen Land. Die politischen Beziehungen können als sehr gut angesehen werden.

Zahlreiche Beispiele von finnischen Firmen, die ihre Niederlassungen in Österreich haben, und natürlich auch umkehrt österreichischer Firmen in Finnland, zeigen, dass die beiden Länder auch in wirtschaftlicher Hinsicht sehr gut zusammenarbeiten. Zu erwähnen sind zB die Andritz AG, Doppelmayr Seilbahnen GmbH, Wienerberger AG, DOKA Schalungstechnik GmbH oder Uddeholm Oy Ab. Und umgekehrt Kone, Kemira, Metso, Borealis, Valmet, Pöyry oder Kumera Antriebstechnik. Letztere Firma hat kürzlich ihren Standort in Graz erweitert und eine neue Fertigungs- und Montagehalle eröffnet und trägt somit dazu bei, dass wertvolle Arbeitsplätze geschaffen/behalten werden können.

Ausbaupotential sehe ich etwa im Bereich der Technologisierung. Der technologische Wandel hat eine hohe Geschwindigkeit und bietet mit der Digitalisierung die Grundlage für weiter reichende Vernetzungen. Wer in diesem Bereich das jedenfalls vorhandene Potential erkennen will, soll das bereits erwähnte Slush-Festival besuchen.

5.) Finnland und Österreich haben trotz geographischer Distanz viele Gemeinsamkeiten. Was denken Sie – wird sich die politische, soziale und wirtschaftliche Zukunft beider Länder auch in der Zukunft ähnlich entwickeln?

Gemeinsamkeiten zwischen den beiden Ländern gibt es viele. Dem Verlauf der Weltgeschichte geschuldet, feiern etwa beide Nationen ihre 100-jährigen Jubiläen fast zeitgleich. Beide sind neutrale Staaten und 1995 im Rahmen der ersten großen Beitrittsrunde der Europäischen Union beigetreten. Auch zur Friedenssicherung der Vereinten Nationen haben beide einen starken Beitrag geleistet, tausende Soldaten zu verschiedenen Missionen auf der ganzen Welt entsendet und oft sehr eng in denselben Operationen (UNDOF, UNIFIL, UNTSO, KFOR oder ISAF) zusammengearbeitet.

Sowohl Österreich als auch Finnland haben exportabhängige Volkswirtschaften, die sich auf ähnliche Bereiche, nämlich Maschinen und Fahrzeuge sowie auch Chemieprodukte, konzentrieren. Definitiv besser ist Finnland in der Gleichberechtigung, die das Verhältnis zwischen den Geschlechtern zu einem hohen Grad präsentiert. Das zeigt sich beispielsweise in der relativ großen Zahl von Frauen, die höhere Ämter in der Politik bekleiden oder sonstige hohe Posten in Sektoren der Gesellschaft einnehmen.

Beide Länder stehen mittel- und langfristig vor den gleichen Herausforderungen und besitzen sicher das Potential, Fortschritt und soziale Verantwortung in einen positiven Kontext zu bringen.

Kontaktinformation:

Honorarkonsulat von Finnland, Steiermark
Hans-Sachs-Gasse 7, 8010 Graz, 5. OG

konsulat.finnland.stmk@gmail.com

+43 677/61434392

Zur Person:

Ich bin 1962 in Graz geboren und in Spittal a. d. Drau/Millstättersee aufgewachsen. 1980 kam ich zum Studium der Rechtswissenschaften zurück nach Graz. Ich wurde Richterin mit zivilrechtlichem Schwerpunkt und wechselte 2015 in die Anwaltei. Seither pendle ich zwischen Wien und Graz.

Seit 1990 bin ich mit meinem Mann Wolfgang verheiratet. Wir haben zwei erwachsene Kinder.

Meine Freizeit widme ich jahreszeitabhängig dem Skifahren, Langlaufen und Schwimmen; ich lese und zeichne gerne und liebe Musik.

By |2018-02-26T12:31:42+00:0026.02.2018|0 Comments

Haastattelussa: Suomen suurlähettiläs Hannu Kyröläinen

Suomen suurlähettiläs Hannu Kyröläinen

Saksaksi / Auf deutsch>>
  1. Suomen tasavallan synnyn historian kuvaileminen omin sanoin lyhyesti.

Suomen tasavallan itsenäistymisen taustalla oli kansallinen herääminen. Se oli pitkä prosessi,  joka lepäsi niin kulttuurisen omaleimaisuuden löytämisen kuin kansantalouden kulmakivien luomisen varassa.  Suomen kielen vakiintuminen kirjakieleksi ja suomenkielisen kirjallisuuden nousu olivat osa kehitystä. Sitä tuki kansakoulun (Volksschule) perustaminen 1866 antamaan peruskoulutusta omalla äidinkielellä.  Poliittinen herääminen kehittyi vähitellen itsenäisyystahdoksi, jonka toteutumista valtiollisena itsenäisyytenä 6.12.1917 alkaen vauhditti Euroopan tilanteen luoma mahdollisuuden ikkunan hyväksikäyttö.

  1. Minkälainen on Suomi100-juhlavuoden ohjelma (laajuus) ja sen kohokohdat?

Suomi100-juhlavuoden teema on ”yhdessä”.  Sen mukaisesti vuotta vietetään suomalaisten ja Suomen ystävien yhteistyönä.  Juhlavuosi käynnistyi vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän 6.12. viettoon. Vuoden ensimmäinen kolmannes luotaa Suomen valtion satavuotista historiaa ja siihen osui suuria urheilutapahtumia kuten hiihdon MM-kisat Lahdessa ja taitoluistelun MM-kisat Helsingissä. Kesä-Suomessa satavuotiasta juhlistetaan paljon ulkona Suomen suvesta nauttien. Syksyn kynnyksellä, elokuun kolmantena viikonloppuna koittaa tapahtumien superviikonloppu, josta alkaa lähtölaskenta Sata päivää sataan.

  1. Miten Suomi100 ohjelma näkyy Itävallassa?

Juhliminen ei rajoitu Suomeen.  Täällä Itävallassa meillä on ohjelmassa lukuisia tapahtumia, joita ”yhdessä”-tunnuslauseen mukaisesti järjestetään monien kumppaneiden kanssa. Tapahtumien aiheet vaihtelevat elokuvasta kirjallisuuteen, koulusta kuusenistutukseen, rakentamisesta urheiluun. Itse nostaisin erityisesti esille Itävallassa maaliskuussa järjestyt Special Olympics –talvikisat, joissa Suomen 34 urheilijan joukkue Suomi100-hengessä saalisti 24 mitalia. Odotan myös  Tulevaisuuden kuusen istutusta, joka Wienin kaupungin ystävällisellä myötävaikutuksella tapahtuu syyskuussa Rudolfsparkissa.

  1. Miten arviotte Suomen seuraavan 100 vuoden poliittisen ja taloudellisen kehityksen?

Onneksi lopuksi tuli helppo kysymys! Olisivatkohan Suomen itsenäisyyden puuhamiehet ja naiset reilu sata vuotta sitten ryhtyneet itsenäisyyshankkeeseen, jos he olisivat tienneet, mitä edessä oli: kansalaissota, kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja yksi Saksaa vastaan, pula-aikoja, mutta myös kansallinen eheytyminen, taloudellinen vaurastuminen, tasa-arvo, olympiakisat, Nokia, eurooppalaisen yhteyden vahvistuminen EU-jäsenyydeksi. Kun tulevaisuuden riskejä ja saavutuksia ei voi punnita, ratkaisevaa on luottamus omaan itseensä ja kykyyn menestyä.  Uskon, että suomalaiset säilyttävät tulevaisuudenuskonsa ja sen varassa rakentavat tulevaisuuttaan seuraavan vuosisadan.

Hannu Kyröläinen:

Suurlähettiläs Hannu Kyröläinen aloitti Wienin suurlähetystön päällikkönä 1.9.2016.

Kyröläinen saapuu Wieniin Helsingistä, jossa hän on viime vuosina toiminut mm. tasavallan presidentin kestävän kehityksen neuvonantajana, turvallisuuspolitiikan johtavana asiantuntijana ja Lähi-idän joukkotuhoaseiden riisuntaan liittyvässä tehtävässä.

Suurlähettiläs Kyröläisellä on pitkä kokemus ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Hän on aiemmin toiminut Suomen suurlähettiläänä Prahassa (vuosina 2007–2010) sekä mm. globaaliasioiden osaston osastopäällikkönä ja EU:n ja Länsi-Euroopan yksikön päällikkönä. Hän on myös palvellut Suomen YK-edustustossa New Yorkissa ja Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä. Kyröläinen on tullut ulkoasiainhallinnon palvelukseen vuonna 1982.

Komennus Itävallassa on Kyröläiselle mieluinen. Tehtävässä yhdistyvät monenvälinen YK-toiminta sekä Suomen ja Itävallan kahdenväliset suhteet, mikä on ainutlaatuista Suomen edustustokentässä.
Suurlähettiläs Kyröläisellä ja hänen vaimollaan on yksi aikuinen tytär.

 

By |2018-02-22T09:39:46+00:0019.04.2017|0 Comments